The moment you want to read no more Paulo Coelho

Tänään vihdoin hyväksyin sen tosiasian, etten jaksa lukea Paulo Coelhon kirjoja. Aihepiiri on liian haukotuttava mulle - vaikka elän unelmissani, en tosiaan tykkää lukea fantasiaa. Fantasialeffoja en myöskään ole oppinut arvostamaan. Mutta niin, ihan piti tänne tulla tällainen uutinen kirjustamaan. Että. Paulo. Coelhon. Kirjat. Ovat. Liian. Fantasiamaisia. Minulle. Lähes tylsiä, pakko myöntää! Ja "kaikkiahan" kiinnosti :]
Ajattelin, että kun tänne ehkä kerran viikossa hairahtuu joku satunnainen kulkija itsensä klikkaamaan, voisi olla kiinnostavaa nähdä, minkä näköinen otus näitä tekstinpätkiä tänne on lähetellyt. Harkitsin tätä pitkään ja hartaasti, sillä
1. Ulkonäölläni ei paljoa kehuskella.
2. Mulla ei oo kunnon kameraa eikä mahista siirtää kuvia koneelle.
Lucky you, päätin lopulta lisätä pari näpsäystä kännykän kamerastani tänne... Hehehee. Nautitte varmasti todella. I'm sorry, mutta kaikki ei voi olla luonnonkauniita. :) Oh gosh, täähän kuulostaa huomion hakemiselta. No menkööt nyt sitten!
Jaahas, photot päättivät vinksahtaa eri päin kuin mitä olivat kännyssäni, enkä sitä voi tällä ihanalla blogger-kännysovelluksella korjata. Ne ovat sitten väärin päin, hehe! :o Pyydän anteeksi myös S U R K E A A laatua, mutta niinkuin jo kuulitte, kamerana toimi kännykkä. Apuwa.

But hey, have a nice next day and don't forget to dream what u want. (;


Tämä onpi huonolaatuinen räpsäys 13. päivältä (perjantai...). Olin käyttämässä mummini ja ukkini koiraa pihalla :P