Anemic evening

Joulukuu ja lunta. Pari päivää sitten oli marraskuu eikä lunta lähimaillakaan. Se ois suoraan sanoen kelvannut mulle vielä pari kuukautta, vaikka pimeys masentaakin... Lunta ja 20 asteen pakkasia kestää vielä huonommin, äh! No anyway, koeviikosta selvitty ihan kunnialla läpi ja nyt on aikamoista löysäilyä, kun ei tarvitse paljoa muuta tehdä kuin raahautua kouluun tässä ennen joulua :-) Jotenkin tuntuu siltä, että olisi jopa parempi jos olisi tekemistä ja vaikka joku äikän projekti meneillään, mutta parasta se nyt on vain nauttia, että kotiin päästyään ei tarvii juosta heti prokkisten ja läksyjen ja kokeisiinluvun kimppuun!

Sain kokeita tänään takaisin, ja koska ainakin muutamaan numeroon oon aika tyytyväinen ja matikastakin pääsin reilusti läpi :D, sallittakoon pientä kenkähaaveilua. ;)

Uijui, noita kolmannen rivin toisia kenkiä, China girlin kiilakorkosandaletteja, kuolasin viime kesänä mutten raaskinut 60 eurolla ostaa... Ja nyt ne olisivat Nellyllä alessa 18 egellä! Mutta jäljellä on vain kokoa 40. Voih, ilmeisesti nuo popot eivät ole tarkoitettu mulle!
Noista vikan rivin ekoista kiiltävistä korkkareista täytyy sanoa sananen, sillä ne hieman poikkeavat normaalista tyylistäni... :D En enää tiedä itsekään, mihin niissä oikein ihastuin ja nyt ne näyttävät jokseenkin äklöiltä, mutta aikamoiset biletyskengät ne kyllä olisivat! :'D

Tästä tuli nyt lievästi sanottuna sekalainen postaus, mutta pakko jakaa teidän satunnaisten lukijoiden kanssa eräs ilouutinen! Löysin meidän kyläpahasemme pikku kirjastosta viime viikolla yhden suosikkikirjailijani uuden kirjan! Wuhuu :> Nyt on joksikin aikaa tekemistä iltaisin... :D Ai niin, kyseinen kirjailija on nimetty Carlos Ruiz Zafóniksi ja uuden opuksen, joka on löyhästi jatkoa kahdelle edelliselle (joista toinen mulla on omana, ah ihanuutta! :D) nimi onpi Taivasten vanki. Pyydän saman tien anteeksi äskeistä lausehirviötä huonoine tyyleineen mutta ei se mitään, eteenpäin! :P

Jotta tämän postauksen sekalainen linja säröilisi vielä vähän lisää, heitän loppuun erään unettoman yön (vaihteeksi) tuloksen.

Lapsuuden takapiha

Tuore asfaltti tuoksuu
makealta kuin lakritsi
siirappiselta
niin kuin mansikkakuvioinen lierihattuni
johon äiti teki taitoksen otsalle

Kun mustalle peilijäälle kaatuu
kohtaa omat ajan vääntäneet kasvonsa
avohaavat polvissaan
niin kuin eilen

Sanat kaikuvat tytön kerran enkelikiharoiden peittäneessä päässä
mieli muistaa petoksen
sillä arvet tuntuvat yhä polvissa

niin kuin ne olisi saatu vasta
eilen